21.2.2017

Köyhän naisen kasvihuone

Kasvihuoneita on monenlaisia ja -hintaisia. Kalliita pääsääntöisesti, sen sain huomata selatessani kuvia kasvareista. Sellaiseen minulla ei ollut varaa. Minun kasvihuoneeni on edullinen, muovinen kaarikasvihuone, mutta ajaa täysin asiansa.

Kasvihuone on minulle pelkästään taimien kasvatusta varten ja lisäksi säilytän siellä isompia ruukkuja ja purkkeja.

Kasvihuone oli vuosia haaveissani.  Sain rahat haalittua siihen ehkäpä liiankin myöhään ottaen huomioon nykyisen terveydentilani. Jos olisin saanut sen vuosia aikaisemmin, siitä olisi ollut vieläkin enemmän hyötyä. Mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan !
Tästä se lähti: yksi kaunis kevätpäivä kuorma-auto toi pihalle tälläisen lähetyksen.
Kasvihuoneen paikaksi valittiin alue, missä meillä oli ollut joskus mansikkamaa. Pohjia ei sen kummemmin tehty, mansikkamuovi alle ja kunnon kerros kivituhkaa sen päälle.
Hei, kyllä tästä jotain kehkeytyy .... kylkiluut on jo paikoillaan :)
Siihen tuli ovelle paikka.
Muovin laitto kävi yllättävän nopeasti ja helposti. Poika ja mies asennushommissa.
Tuuletusikkuna paikoillaan.


Siinä se nyt on! Ja heti hyllykkö sisälle ja kasveja siihen.
 Mietin kuinka se mahtaa istua pihaan, mutta siinä kait se menee ja silmä on jo tottunut. Kuvassa on ylimääräiset muovit vielä näkyvillä, niiden päälle kuskattiin lisää kivituhkaa painoksi ja hyvin on pysynyt paikoillaan, vaikka monet kovat myrskytuulet ovat sitä koetelleet. 
Vaikka ei olekaan mikään varsinainen kaunotar, niin asiansa on ajanut  v. 2013 lähtien.
 Tilaa on peräti 15 neliötä, mutta ei tälläinen iso ihminen pienemmässä mahtuisi edes kääntymään :D
Vanhoista perunalaatikoista tein pöytätason ja kannuille alustan, ettei tarvi nostella maasta.
Ensimmäset taimilaatikot on tuotu sisältä kasvariin! Sanoisin, että olin tuossa vaiheessa pikkusen verran onnellinen tyttö :D
Lisää hyllyköitä ja taimia. Nuo olivat kaikki sisällä noissa hyllyissä! Eikö ollutkin kasvihuoneelle tarvetta? ..... Niin minustakin.

Sivuseinälle tein lisää kasvatusalustaa. Alla lecaharkot ja laatikot nurinperin päälle.

Viritelmä. Sen päälle oli hyvä laittaa hallaharsoa yöksi suojaamaan arkaa kesäkurpitsaa.

Pikkusen jotakin syötävää kasvattelen, mutta...


 kuitenkin pääasiassa näitä kukkasia :)




Tällainen on minun kasvihuoneeni ja olen siihen tyytyväinen :) 

16.2.2017

Amppeli-ja ruukkuistutukset, osa 3

Vielä kiusaan teitä yhden postauksen verran ruukkuistutusten osalta.

Pihallemme on tehty korkeita kivipatsaita, joiden päälle on nosteltu erilaisia saaveja ja ruukkuja. Niissä on helppo hoitaa kasveja, kun ovat minulle sopivalla korkeudella. Vettä tosin joutuu kyllä raahata kastelukannuilla.

Kuvassa erään vuoden äitienpäiväruusu, joka on saanut seurakseen yhtä sun toista. Kiinanasterit eivät sovi väreihin, (vai oisko se tuo ruusu paremminkin), mutta luulin niistä tulevan keltaisia tai valkoisia. Ei sitten tullut. Karpaattienkelloa olen kasvattanut monena kesänä ruukkuihin ihan kesäkukaksi.

Tämäkin on vuoden ???? äitienpäiväruusu.

Krassien väri-ilottelua :)
Vastavärien voimaa!!


Etupihalla on useita ruukkuja.
Tästä petuniasta tykkään. Otan siemenet aina talteen, että saa samaa uudestaan ja uudestaan.

Nämä purkit olivat lempparit niin kauan kuin kestivät. Viime kesänä vietiin pois, kun eivät enää pysyneet kasassa. Samalla poistettiin vinksallaan oleva ruma portti. 


Muistaakseni "Milk Maid" krassia.



Kosmosta kasvatin yksi kesä isossa muovipurkissa ja siirtelin sitä aina sinne, missä tarvittiin väriä.





Syysistutuksia teen harvemmin (nuukuksissani), tässä joitakin.



Nämä kuvat olivat etupihalta vuosien varrelta. Kierretään vielä taloon päätyyn, missä on meidän varsinainen terassi. Paikka on kuuma, etelä-länsi suunnassa, mutta muuten niin sopivasti.

Kuvia terassin kukkasista:
Tykkään pitää petunioita katoksen alla, sade ei pynttää niitä.


Ostin komean petunia-amppelin kesällä, jolloin meillä oli Avoimet pihat. Amppeli irtosi puoleen hintaan heinäkuun alkupuolella ja kukoisti koko loppukesän ja alkusyksyn.
Terassin kulmauksessa on monena vuonna kasvanut kelloköynnöstä, joka useimmiten on jäänyt pelkäksi komeaksi viherkasviksi. 
Kukkimaan ehti kuitenkin ainakin kerran. Että voi ihmisen lapsi olla onnellinen!! Kuljin katsomassa kukkia monta kertaa päivässä ja ihmettelemässä niiden kauneutta.
 Päivämäärästäkin näkee, että myöhälle menee kukinta, vaikka tuossa on varmaan meidän pihan lämpimin paikka kasvaa.

Itsekasvatetut pelargoniat

Ensimmäinen heinäkokeiluni: Jänönhäntä
Ja lopuksi monen vuoden takaiset kukkaistutukset vanhan pation reunalta.

Tilanne istutusvaiheessa ja alla kesän päälle, kun kasvu kiihtynyt :) 
Tykkäsin näistä hempeistä väriyhdistelmistä paljon. Lobeliassa on hyvä väri, muistais nimen!

Tulipa tehtyä itsellekin hyvä muistilista siitä, mitä on vuosien varrella ollut missäkin kasvamassa.
Palaillaan muissa merkeissä myöhemmin. 
Iloista kasvatuskautta teille!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...